Paras paikka opiskella

SAMK liiketalouden monimuotokoulutuksessa opinnot voi suorittaa kokonaan verkossa. Opiskelu ei katso paikkaa eikä aikaakaan.  Sen vuoksi jokainen voi valita itselleen mieluisimman oppimisympäristön. Kuvagalleriaan on koottuna Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakson osallistujien lempipaikkoja – sellaisia, joissa opinnot parhaiten sujuvat. Heittäydytään tunnelmiin näiden … Lue loppuun

Galleria | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Verotuksen opinnoista oppia työelämään

 

Edellisessä blogikirjoituksessa kerroimme mahdollisuudesta opiskella verotusta verkkokursseillamme, liiketalouden monimuotokoulutuksessa Kuninkaisissa. Tämän päiväisessä kirjoituksessa tradenomiksi opiskelevat ja alumnit kertovat omin sanoin työstään Verohallinnossa. Verohallinnossa työskentelee lukuisia entisiä ja nykyisiä opiskelijoitamme erilaisissa tehtävissä ympäri Suomea.

Tuuli Pihlajamäki, Verosihteeri / Perintö- ja lahjaverotus

Tuuli aloitti työskentelyn Verohallinnossa syksyllä 2015. Tuulin työtehtäviin kuuluu perintö- ja lahjaveropäätöksien laatiminen asiakkaiden toimittamien asiakirjojen perusteella. Lahjaverotus toimitetaan lahjansaajan antaman lahjaveroilmoituksen ja muiden saatujen selvitysten perusteella.

Perintöverotusta toimitettaessa puolestaan tutkitaan perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laadittu perukirja, sekä muut omaisuuden jakamiseen vaikuttavat asiakirjat ja selvitykset, kuten esimerkiksi testamentti ja mahdolliset perinnöstä luopumisilmoitukset.

Opinnäytetyössään Tuuli tutki sitä, miten testamentista luopuminen vaikuttaa siihen, kuka saa luopujan testamenttiosuuden ja miten perintöverotus luopumisen johdosta toteutetaan.

Tuuli Pihlajamäki toimii verosihteerinä Sisä-Suomen verotoimistossa Tampereella.

 

Sari Oksanen, Verosihteeri / Ennakoiva ohjaus ja neuvonta

Sisä-Suomen verotoimistoon Tampereelle perustettiin helmikuussa 2017 uusi EON-tiimi (ennakoiva ohjaus ja neuvonta). Tiimin 20 työntekijästä 5 on Kuninkaisten kasvatteja.

Tampereella EON-tiimin tehtäviin kuuluu verotoimiston käyntiasiakaspalvelu sekä Verohallinnon puhelinpalveluun vastaaminen. Uuden asiakaspalvelukonseptin mukaisesti itsepalvelualueella verotoimiston aulassa on aina virkailijoita kartoittamassa asiakkaiden tilannetta ja auttamassa esimerkiksi sähköisten palveluiden käytössä sekä lomakkeiden täyttämisessä.

Asiakkailla on myös mahdollisuus varata tiettyjen asioiden hoitamiseen aika vero.fi-sivuilta löytyvän ajanvarauspalvelun kautta. Verohallinto on uudistanut viime aikoina paljon asiakaspalveluaan. Edellä mainittujen palvelukanavien lisäksi joillakin paikkakunnilla verosihteerien työnkuvaan kuuluu myös chat-palveluun vastaaminen sekä sosiaalisen median päivittäminen.

Työ Verohallinnon asiakaspalvelussa on erittäin mielenkiintoista, eikä kahta samanlaista päivää ole olemassa. Joka päivä saa oppia uusia asioita ja kehittää siten ammattitaitoaan. Käyntiasioinnissa ei ole enää jaoteltu asiakkaita verolajien mukaan, vaan jokaisella täytyy omata perustiedot kaikista verolajeista. Jos ei itse osaa vastata johonkin kysymykseen, niin apua saa oman tiimin lisäksi myös talon muulta väeltä sekä valtakunnallisesta puhelintuesta. Yksin jäämistä ei siten tarvitse pelätä. Meillä on aivan mahtava tiimi ja olemme hitsautuneet vajaassa vuodessa hyvin yhteen. Sillä on suuri merkitys työilmapiiriä ajatellen.

Olen viihtynyt Verohallinnossa hyvin ja voin lämpimästi suositella sitä työnantajana kaikille. Verohallinnossa on todella erilaisia työtehtäviä, joten etenemismahdollisuuksia uralla on, jos kaipaa vaihtelua toimenkuvaansa. Itse koen, että oikeustradenominopinnoista on ollut iso apu työtehtävieni hoitoon, koska koulutus antaa perustiedot laajalta alueelta. Tällä hetkellä kirjoitan opinnäytetyötä kansainväliseen verotukseen liittyen. Harkinnassa on myös jatko-opinnot ylemmän AMK:n parissa.

 

Antti Haapala, Verotarkastaja

Antin tehtävänä on yritysten verovalvonta verotarkastusten muodossa. Verotarkastus on perusteellisin verovelvolliseen kohdistuva valvonnan muoto, jossa pyritään varmistumaan, että asiakkaan Verohallintoon ilmoittamat tiedot vastaavat sekä asiakkaan kirjanpitoa että toiminnan todellista laatua ja laajuutta. Yksi verotarkastajan tärkeimmistä tehtävistä on havaita poikkeamia. Esimerkiksi tilitetyn käteisen määrän saattaa poiketa toimialalle tyypillisestä tai yhtiön liikevaihtoa ei voida saada aikaiseksi ilmoitetulla henkilöstömäärällä.

Tarkastuksilla ei pyritä etsimään ainoastaan vilpillistä toimintaa, vaan tavoitteena on varmistua myös siitä, että verolainsäädäntöä on tulkittu oikein. Verotarkastajan tuleekin osata lukea sekä kirjanpitoa että lainsäädäntöä. Verotarkastusten tavoitteena on paitsi varmistaa verotulojen kertyminen, myös pyrkiä ohjaamaan verovelvollisia toimimaan oikein. Tarkastukset ovatkin asiakkaille erinomainen tilaisuus esittää verotarkastajille mieltä askarruttavia kysymyksiä verotukseen liittyen. Tarkastuksen tuloksena verotusta voidaan tarvittaessa oikaista myös verovelvollisen hyväksi. Verotarkastajat noudattavat työssään hyvää verotarkastustapaa, josta on olemassa Verohallinnon julkinen ohje ja johon asiakkaitakin kannustetaan tutustumaan jo ennen verotarkastusta.

 

Minni Imppola, Verosihteeri / Veronkanto- ja perintä

Minni Imppola valmistui oikeustradenomiksi ja aloitti huhtikuussa 2017 työnsä verosihteerinä Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikössä Hämeenlinnassa.

Minni työskentelee maksuliikkeessä hoitaen mm. maksujen selvittelyä ja korjaamista. Epäselvissä tapauksissa on selvitettävä maksaja sekä se mille verolajille kyseinen maksu kuuluu. Tarvittaessa maksu joudutaan kohdistamaan uudelleen oikealle verolle tai palauttamaan asiakkaalle. Työhön kuuluu lisäksi asiakaspalvelua, joka on iso osa virkailijoiden työtä ja tapahtuu pääosin puhelimessa. Asiakaspalveluun kuuluu asiakkaiden ohjaus ja neuvonta veronkantoon ja OmaVeroon liittyvissä asioissa. Työtehtävät ulottuvat lisäksi osittain perinnän puolelle tuomiosaatavien käsittelyn ja perinnän perusmaksujen osalta. Työ on monipuolista ja rajat rikkovaa, mikä tekee siitä haastavaa mutta myös mielenkiintoista.

Maksuliikkeen tehtävänä on huolehtia siitä, että rahat tilitetään sieltä loppukäyttäjille eli veronsaajille asti ja sen rooli on siten hyvin vastuunalainen. Kaikkiaan maksuliikkeen kautta kulkee vuositasolla noin 12 000 000 maksua ja vajaat 5 000 000 palautusta. Määrät jakautuvat kolmelle eri toimintayksiköille, ja keskiarvona voidaan pitää noin 333 000 maksua/yksikkö/kuukausi ja noin 13 000 palautusta/yksikkö/kuukausi. Koko määrästä manuaalisesti, eli käsin, hoidetaan kaikkiaan noin 20 000 maksua ja noin 3 250 palautusta kuukausittain.


Liiketalouden verkkopainotteinen monimuotokoulutus, Tradenomi (AMK), haussa jälleen syksyllä (5.-19.9.2018).


Kategoria(t): Alumni, Asiakasosaaminen, Uncategorized, Verotus, Yleistä | Kommentoi

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Kategoria(t): Avoin AMK, Juridiikka, oikeustradenomi, Opinnäytetyö, Verotus | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Kommentoi

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Kategoria(t): Julkishallinto, Juridiikka, Liiketoiminta, Opinnäytetyö, Uncategorized, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu, Verotus | Avainsanat: , , , , , , , | Kommentoi

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Kategoria(t): HILL, Liiketoiminta, Opinnäytetyö, Tutkimus, Uncategorized, Verkko-opiskelu, Verkkojulkaisu, Yleistä | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena. 

 

Kategoria(t): Asiakasosaaminen, digitaalisuus, Liiketoiminta, Rahoitus, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus

Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.

 

Kategoria(t): Avoin AMK, digitaalisuus, Uncategorized, Valintakoe, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu, Yleistä | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Julkaisuja julkishallinnon opinnäytetöistä

Liiketalouden aikuisopiskelijoilla on paljon monipuolista osaamista usein jo ennen  opintojen aloittamista. Sitä on kertynyt työtehtävissä ehkä jopa hieman huomaamattakin, mutta paljon on myös tiedostettuja taitoja, joita opiskelun aikana vahvistetaan teoriaopinnoilla. Kun näitä käytännön taitoja yhdistetään teoreettiseen osaamiseen opinnäytetyötä tehdessä, on tuloksena usein hyviä opinnäytetöitä. Valitettavan usein hyvät opinnäytetyöt kuitenkin unohtuvat Theseus-tietokannan syövereihin, eivätkä välttämättä tavoita niitä tiedon etsijöitä, jotka voisivat hyötyä opinnäytetöiden tuloksista.

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Kuninkaisten kampuksella on tehty vuoden 2015 aikana kaksi julkishallinnon alaan liittyvää julkaisua, joiden kirjoittamiseen on osallistunut Kuninkaisista tradenomeiksi valmistuneita aikuisopiskelijoita. Julkaisut koostuvat artikkeleista, jotka pohjautuvat kirjoittajien opinnäytetöihin.
Opinnäytetöitä ohjannut opettaja on kirjoittanut julkaisuihin johdantoartikkelit.

Hankkeet hallussa? Näkökulmia kuntien kehittämishankkeiden hallintaan -julkaisu käsittelee kunnissa toteutettavien hankkeiden hallinnointia. Kirjoittajilla on omakohtaista kokemusta hankkeiden toteuttamisesta ja niiden hallinnointiin liittyvistä haasteista kuntaorganisaatioissa. Artikkeleissa keskitytään tarkastelemaan miten hallinnointiin liittyviä ongelmia voidaan välttää.

Toimiva demokratia kuntien hallinnossaToimiva demokratia kuntien hallinnossa: Keinoja hallinnon avoimuuden ja eettisyyden edistämiseen nimisessä julkaisussa käsitellään uuden kuntalainkin valmistelussa esiin nostettuja teemoja kunnallisen demokratian kehittämisestä. Tarkastelun kohteena ovat sekä edustuksellisen että suoran demokratian näkökulmat, ja myös yleisemmin eettisen hallinnon edistäminen kunnissa. Edustuksellisen demokratian kehittämiseen liittyvässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kuntien luottamushenkilöiden uuteen velvollisuuteen sidonnaisuuksien ilmoittamisessa suhtaudutaan ja miten sitä käytännössä voidaan toteuttaa. Artikkelin kirjoittaja on työtehtäviensä kautta saanut seurata läheltä aiheesta käytävää keskustelua. Suoran demokratian keinojen edistämiseen liittyvässä artikkelissa tarkastelun kohteena ovat nuoret kuntalaiset, joiden osallistumista kunnan asioiden hoitamiseen on aktivoitu käytännössä toteuttamalla nuorille oma kansalaisraati. Artikkelin kirjoittaja on osallistunut havainnoivan tutkijan roolissa raadin toteuttamiseen ja tämä opinnäytetyö on myös palkittu kunniamaininnalla SAMKin Osaaja -opinnäytetyökilpailussa.

Hanna Moisio
Lehtori (julkishallinto)

…………………………………………………………………………………………………………………………….

Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa SAMKin pikakirjakaupasta tai alla olevista linkeistä:

Lisätietoja SAMKin julkaisuista.

Kategoria(t): Julkishallinto, Tutkimus, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu, Verkkojulkaisu | Kommentoi

Asiakkaalla on valtaa enemmän kuin koskaan

R_S-M

Sanna-Mari Renfors

Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut kuilun yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille siitä, miten palvelutilanteissa tulisi toimia.

Asiakaspalvelussa työskentely vaatii yhä enemmän asiantuntijuutta sekä esimieheltä että työntekijältä. Tämä johtuu siitä, että asiakkaan käsitys hyvästä palvelun laadusta on muuttunut hänen sopeutuessaan teknologisoituneeseen ympäristöönsä. Asiakas arvostaa siten asiakaspalvelussa eri asioita kuin aikaisemmin.

Asiakkaalla onkin nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa – kysymys kuuluukin: pyritäänkö yrityksissä hyödyntämään järjestelmällisesti näitä kokemuksia, vai toivotaanko vain parasta.

Menestyvät yritykset keskittyvät asiakkaan tarpeista nousevan työntekijän osaamisen kehittämiseen ja tukevat tätä aktiivisella johtamisella. Johdon on siten ymmärrettävä, millainen asiakaspalvelijan toiminta on asiakkaan näkökulmasta laadukasta ja ohjeistettava asiakaspalvelijoita toimimaan tämän ymmärryksen perusteella.

Palvelualojen yrityksissä johtamiskäytännöt ovat kuitenkin erittäin kirjavia, eikä työntekijän toiminnan johtamiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Yrityksissä panostetaan enemmän eurojen tarkasteluun, muttei tapaan tehdä tulosta.

Asiakaspalvelussa työskentely nähdään turhan usein myös luontaiseksi kyvyksi, jossa onnistuu hyvien sosiaalisten taitojen avulla. Harvoissa yrityksissä työntekijän perehdytyksessä tai koulutuksessa käsitellään asiakaspalvelussa toimimista. Nämä koskevat yrityksen tuotteita ja käytössä olevia atk-järjestelmiä. Tärkeää ravintolassa on siten tuntea viinit, mutta ongelmatilanteissa ei osata toimia asiakasta tyydyttävällä tavalla.

Suomalaisessa asiakaspalvelukulttuurissa asiakas nähdään valitettavan usein passiiviseksi vastaanottajaksi. Häntä on hyvä ohjeistaa kielloin, muttei häntä kohdella aktiivisena osapuolena palvelutilanteissa. Yritys ei kuitenkaan enää voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas palvelusta saa.

Muuttuva asiakasosaaminen tarvitsee siten tätä uudistavaa koulutusta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2016 palvelutoimialoilla toimiville asiantuntijoille tarkoitettu ylempi AMK-tutkinto asiakasosaamiseen painottuen.

Lehtori, tiimivastaava,  FT Sanna-Mari Renfors

Kategoria(t): Asiakasosaaminen, Liiketoiminta, Markkinointi, Viestintä, Yritystoiminta | Avainsanat: , , , , | Kommentoi

”Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu”

Oppiminen ja itsensä kehittäminen fyysisistä tiloista riippumatta, aikaa ja luonnonvaroja säästäen tarvitsee teknisesti luotettavan, toimivan, helppokäyttöisen ja jatkuvasti asiakastarpeiden mukaan kehittyvän välineen. HILL on SAMKin Kuninkaisten kampuksella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehitetty teknis-pedagoginen toimintatapa joustavaan ja asiakaslähtöiseen oppimiseen.

Lue Soneran kirjoitama Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu -asiakascase Kauppalehden sivuilta.

………………………

Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetty verkko-opiskelumalli (HILL) tarjoaa mahdollisuuden opiskella tradenomitutkinnon joustavasti työn ohessa. Huittisissa aikuisopiskelija voi suunnata opintonsa rahoitukseen,  julkishallintoon, yritysjuridiikkaan tai tammikuussa 2016 uutena alkavaan esimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen.

Kategoria(t): digitaalisuus, HILL, Seminaarit, Tutkimus, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu, Verkkojulkaisuja | Kommentoi