Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL

Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio

Advertisements
Kategoria(t): HILL, Julkishallinto, Juridiikka, Markkinointi, Rahoitus, Sosiaalinen media, Verkko-opetus, Verkko-opiskelu Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s