Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.
Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa. Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön. Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?
Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.
Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito
Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:
- Vuorovaikutustaidot
- Itsetuntemus
- Tunneälykkyys ja empatia
- Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
- Verkostoitumiskyky
- Resilienssi eli muutosjoustavuus
- Yhteistyökyky
- Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
- Kriittinen ajattelu ja luovuus
- Itseohjautuvuus
Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.
Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.
Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen?
(Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)
Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon. Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.
Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.
Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:
- Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
- Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
- Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
- Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Viitattu 13.11.2020 https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/
- Aaltonen, M. & Merilehto, A. 2019. Tekoäly: Ihminen & kone. Helsinki: Alma Talent.
Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen
Minisarjan seuraavassa osassa käsitellään Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus opintojakson sisältöä ja se ilmestyy ensi viikolla.
Aikuisopiskelu ja tradenomitutkinto verkossa 