Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.
Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.
Pilottitoteutus käynnistyy
Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.
Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.
Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen
Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.
Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.
Tunneopetusta verkossa
Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla. Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin. Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä. Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.
Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.
Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen
Kuva: Minna Kuohukoski
Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy tammikuussa.
Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.
Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.
Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa. Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön. Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?
Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.
Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito
Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:
Vuorovaikutustaidot
Itsetuntemus
Tunneälykkyys ja empatia
Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
Verkostoitumiskyky
Resilienssi eli muutosjoustavuus
Yhteistyökyky
Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
Kriittinen ajattelu ja luovuus
Itseohjautuvuus
Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.
Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.
Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen? (Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)
Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon. Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.
Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.
Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:
Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
Teksti aloittaa blogissamme minisarjan, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Kansassa 10.10.2020.
Omien tunteiden kohtaaminen helpottuu usein luonnon keskellä. (Kuva: Jonna Koiviston kotialbumi)
Tunnetaidot, tuttavallisemmin tunneäly, on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden kilpailukyvyn sekä hyvinvoivan työyhteisön näkökulmasta. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka suorittavat jo nyt yhä enemmän niistä työtehtävistä, jotka ovat aiemmin kuuluneet meille hengittäville työntekijöille. Tälle kehitykselle ei näy loppua, joten tarve inhimillisemmälle ja aidommalle työelämälle on todellinen. Emme voi kilpailla tekoälyn kanssa datan prosessointinopeudessa, sen sijaan tunneälyn ja vuorovaikutuksen suhteen olemme kiistattomassa etulyöntiasemassa.
Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 12.9.2020), että esimiehen roolissa on tapahtunut ”käänteentekevä muutos”. Perinteiset, esimiehen symboleiksi tunnistetut asiat on riisuttu, ja pomo on siirtynyt kulmahuoneesta työntekijöiden keskuuteen. Kaverillisen läsnäolon vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun uusimman työelämäsukupolven edustajat siirtyvät työnantajien palvelukseen. Tämä näkökulma tulee selkeäksi myös Atte ja Karoliina Mellasen teoksessa (2020, Atena Kustannus), joka käsittelee millenniaalisukupolven työelämäodotuksia.
Aitouden, läsnäolon ja kaverillisuuden vaatimukseen liittyvät kiinteästi vahvat tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidot. Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen esimiehen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Vasta omien tunteiden tarkastelun jälkeen on mahdollista siirtyä tunnejohtamisen seuraavalle tasolle, jossa havaitsemme tunteita ja ymmärrämme niiden merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Vielä nykyisin työelämässä törmää lukemattomiin tilanteisiin, joissa käytöksen alle piilotettua tunneilmastoa ei havaita (tai haluta havaita), saati käytetä hyödyksi toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tietoinen ja tunnistettu tunnepohdinta tulisi ottaa esimiestyön agendalle, sillä se on tärkeä väylä kasvavaan kilpailukykyyn ja hyvinvoivaan työyhteisöön. Tulevaisuuden kilpailuetu luodaan ymmärryksellä ihmisten moninaisesta käyttäytymisestä ja sen taustalla olevista tekijöistä.
Tunteiden näyttämisen ”salliminen” ei tapahdu työyhteisöissä kuitenkaan sormia napsauttamalla, sillä se vaatii tuekseen turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Mikäli sanomisiamme ja tekemisiämme varjostaa pelko tuomituksi tulemisesta tai hankalaksi työntekijäksi leimaamisesta, on usein turvallisempaa sulkea suunsa ja pidättäytyä tunteiden näyttämisestä. Sen sijaan salliva ilmapiiri sosiaalisissa tilanteissa ja esimiehen oma esimerkki johtavat useimmiten uusiin ideoihin ja mielekkääseen työpäivään.
Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto
Minisarjan seuraava teksti käsittelee työelämän tarvitsemaa inhimillisyyttä.
Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Kuninkaisten kampuksella toteutettiin lukuvuonna 2019–2020 yhteistyössä SAMKin Jatkuvan oppimisen palveluiden kanssa Julkishallinnon osaaja -opintokokonaisuus. Opinnot oli suunnattu julkishallinnon työtehtävissä toimiville. Opintokokonaisuus oli laajuudeltaan 50 opintopistettä, ja se koostui kymmenestä erillisestä julkishallinnon opintojaksosta.
Opintokokonaisuus kattoi laajasti julkishallinnon eri osa-alueita julkisoikeudesta organisaatioiden kehittämiseen, ja osan opinnoista opintokokonaisuuteen valitut opiskelijat suorittivat omalla työpaikallaan opinnollistamalla. Halutessaan opiskelijat saivat suorittaa julkishallinnon opintojaksojen lisäksi vielä muitakin avoin AMKin opintojaksoja, ja osa opiskelijoista suorittikin esimerkiksi ruotsin kieliopintoja.
Osa opintokokonaisuuden suorittaneista opiskelijoista haki keväällä SAMKin erillisvalinnassa tutkinto-opiskelijaksi ja jatkaa nyt opintojaan suorittamalla loput tradenomitutkintoon kuuluvista opinnoista. Tässä kirjoituksessa kokemuksistaan kertovat Satakuntaliitossa markkinointisihteerinä työskentelevä Ulla Koivula ja vanhempi konstaapeli Jani Luoma Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Tuumasta toimeen
Opintokokonaisuutta markkinoitiin Satakunnan ja lähimaakuntien alueilla julkishallinnon organisaatioissa työskenteleville. Haku opintokokonaisuuteen tapahtui SAMKin Jatkuvan oppimisen palveluiden kautta. Valintakriteerinä oli julkishallinnon työkokemus ja korkeakouluopintoihin soveltuva pohjakoulutus.
Ulla kuuli opintokokonaisuudesta esimieheltään, ja koska hän oli jo useamman vuoden pohtinut oman matkailualan tutkinnon ja yo-merkonomitutkinnon päivittämistä, hän päätti tarttua tilaisuuteen ja hakea koulutukseen. Jani puolestaan huomasi opintokokonaisuuden opintopolkua selatessaan. Myös hän oli pohtinut, että lisäkoulutuksen hankkiminen olisi paikallaan pitkän työrupeaman jälkeen ja ajatteli, että verkko-opintoina toteutettava opintokokonaisuus sopisi hänelle hyvin.
Ulla Koivula haki julkihallinnon osaaja -opintoihin päivittääkseen tutkintonsa.
Opinnot alkoivat ryhmän omalla aloitustapaamisella verkossa, jossa opintokokonaisuudesta vastaava opettaja, Kuninkaisten kampuksen tiimivastaava ja Jatkuvan oppimisen palveluiden koulutussuunnittelija kertoivat opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät käytännön asiat. Samassa yhteydessä myös SAMKin Kuninkaisten kirjaston tietopalvelusihteeri perehdytti opiskelijat kirjaston tietokantoihin ja palveluihin. Verkkotapaamisen aikana käynnistyi myös ensimmäinen julkishallinnon opintojakso.
Vauhdikkaasti eteenpäin
Sekä Ulla että Jani kokivat, että opinnot lähtivät hyvin käyntiin, vaikka opiskelumuotona verkko-opinnot olivatkin molemmille melko uusi asia ja opintojen alussa tuli haltuun otettavaksi paljon uutta asiaa pienessä ajassa. Molemmilla oli aiemmista opinnoista kulunut jo tovi, joten opintojen alussa piti omaksua uudet opiskeluympäristöt ja uusi tapa opiskella. Haasteitakin matkan varrella oli.
”No, välillä tehtävät vaativat aika paljon töitä, mutta koulutuksen toteuttamistapa ja toimivat opiskeluympäristöt auttoivat eteenpäin. Vaikeaa oli ajankäytön hallinta näin työssäkäyvälle ja vuorotyö toi oman lisänsä opiskeluun. Paljon tuli töitä tehtyä, mutta aika mukavasti se kuitenkin sujui. Ja oli mukavaa huomata, että vaikka tehtävät olivat välillä minun mittapuun mukaan vaativia ja aikaa vieviä, niin niistä tuli selvittyä varsin hyvillä tuloksilla.” Jani kertoo kokemuksestaan.
Jani Luoma muistuttaa, että työn ohessa opiskelu vaatii erityisesti ajankäytön hallintaa.
Myös Ullan kalenteri meni opintojen myötä uusiksi: ” Opinnot lähtivät melko räväkästi käyntiin ja uusia asioita tuli paljon. Tahti oli melko kiivas ja se vähän yllättikin, vaikka siitä olikin jo koulutuksen esittelymateriaalissa varoiteltu. Kyseessä oli kuitenkin verkkokoulutus, joten pystyin käymään töissä normaalisti, mutta illat ja viikonloput olivatkin sitten miltei pelkkää opiskelemista. Monesta kaveritapaamisesta sai kieltäytyä.”
”Opintojaksojen aikana meni aina pari päivää etenkin esseetehtävien käynnistämisessä, kun oli niin paljon asiaa ja materiaalia sisäistettävänä, mutta opintojen edetessä oivalsin, että alkukaaos ja tyhjän paperin kammo olivatkin vain vaiheita, joiden yli aina pääsi ja kun lopputulos valmistui, koin monesti suurta iloa siitä, että olin edennyt taas yhden etapin opinnoissani. ” Ulla jatkaa.
Opintojen alkaessa opintokokonaisuuden opiskelijat perustivat keskinäistä yhteydenpitoa varten oman WhatsApp-ryhmän, jonka kautta he pitivätkin tiiviisti toisiinsa yhteyttä opintojen aikana. Ullan mielestä tällä oli suuri merkitys opintojen edistymisen kannalta, sillä muilta ryhmän jäseniltä sai aina tarvittaessa kannustusta ja ymmärrystä sekä pystyi yhdessä pohtimaan epäselviä asioita.
Uutta oppimalla aivot pysyvät virkeinä ja ymmärrys asioista ympärillä lisääntyy
Kysyttäessä mitä opinnoista tarttui hihaan, kokivat molemmat saaneensa opinnoista hyötyä myös omaan työhönsä julkishallinnossa.
”Opinnot antavat aina jotakin ja uutta oppimalla pysyvät aivot virkeinä. Oma työ saa uutta pontta ja ymmärrys asioista ympärillä lisääntyy.” Ulla summaa opintojen antia.
Hänen mielestään etenkin lakeihin tutustuminen antoi varmuutta omaan työhön. ”Pystyin tarkistamaan, mitä mikäkin laki sanoo mistäkin asiasta, kun aikaisemmin vastaava oli tuntunut vieraalta ja vaikealta. Myös asioiden penkominen ja etsiminen tuli tutuksi, samoin kirjastot ja sähköiset aineistot. Nyt tiedän, mistä etsin tietoa, jota työssäni tarvitsen. Myös se oli hyvä huomata, että monesta asiasta jo oli työn kautta hankittua vahvaakin tietämystä, jota sai sitten täydentää opinnoilla. ”
Jani koki myös saaneensa opinnoista uutta osaamista. ”Opintojen aikana tarttui minulle aika paljon lisää tietoa julkishallinnosta ja oli jotenkin hassua huomata, kuinka kiinnostavaa julkishallinto ja sen laaja-alaisuus ja monimutkaisuus oikeastaan onkaan. Pystyin hyödyntämään omaa työtäni tekemälle muutamia kursseja opinnollistamalla ja oli mukava huomata, että työpaikalta sai tukea tehtävien suorittamiseen. Ehkä se suurin juttu oli huomata, että prosessien pitää olla kunnossa julkishallinnossa.”
Kuin varkain tutkinto-opiskelijaksi
Sekä Ulla että Jani jatkavat opintojaan nyt tutkinto-opiskelijana. Julkishallinnon osaaja -opintokokonaisuuden 50 opintopisteen laajuiset opinnot siirtyivät sellaisenaan osaksi tutkinnon ammattiopintoja, jotka heillä on siis nyt jo suoritettuna ennen kuin opinnot virallisesti tutkinto-opiskelijan roolissa olivat edes alkaneet.
”Olin opintojen alussa lukenut tiedotteesta, että nämä Julkishallinnon osaaja -koulutuksesta tulevat 50 opintopistettä oikeuttavat siihen, että pystyy aloittamaan tradenomiopinnot siihen jatkoksi ilman, että tarvitsee hakea pääsykokeiden kautta opiskelijaksi. Vaikka tiesin tämän, olin iloisesti yllättynyt, kun asia sai keväällä 2020 vahvistuksen. Olen nyt tradenomiopiskelijana julkishallinnon puolella ja ammattiopintojen osuus kaikista pakollisista opinnoista tuli suoritettua kuin varkain Julkishallinnon osaaja -koulutuksen kautta. Ja kun olin päässyt hyvään oppimisen vauhtiin, suoritin muitakin opintoja myös kesällä avoimen AMKin kautta, jotta ei menisi kesä ihan lekotellen. Nyt on hyvä aloittaa syksyn opinnot, kun opintopisteitä kerääntyi myös noista kesäkursseista muiden opintojen lisäksi. ” Ulla kertoo.
Kysyin molemmilta lopuksi, oliko opiskelu kokemuksena sellainen, että sitä voi suositella muillekin.
Jani vastaa kysymykseen myöntävästi. ”Nämä opinnot oli loistava tilaisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi ja antoi hyvän pohjan tutkintoon tähtäävään koulutukseen.” Mutta samalla hän kuitenkin huomauttaa, että ”ei se ihan siinä sivussa mene, vaan töitä se vaatii.”
Ulla on samaa mieltä: ” Varsinkin näin korona-aikana, kun monet harrastukset ovat jäissä eikä väkeä voi rajattomasti tavata tai kutsua luokseen, ovat opinnot mielestäni hyvä tapa käyttää aikaa hyödyksi muulla tavoin. Suosittelen lämpimästi tuommoista vuoden spurttikurssia, mutta siihen täytyy kyllä pystyä varaamaan aikaa.”
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on mukana SAMK-TAMK /TAOK-kehittämiskoulun opettajaharjoittelu-yhteistyössä. SAMKissa yhteistyöstä vastaa opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma. SAMKin Kuninkaisten kampus sai mieluisan paluumuuttajan, kun Sanna Rajala suoritti opettajaharjoittelunsa tradenomikoulutuksen verkkototeutuksessa.
Opettajaharjoittelija Sanna Rajala:
Kymmenen vuotta sitten olin yhdessä tärkeimmistä risteyksistä elämässäni, kun valmistuin tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Kuninkaisten kampukselta. Olin onnekas, että olin ansainnut itselleni työpaikan finanssialalta ammattikorkeakoulu opintoihin sisältyvän työharjoittelun kautta, minun oli helppo hymyillä. Ammattikorkeakoulututkinto on erinomainen vaihtoehto sen käytännönläheisyyden vuoksi.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin pohdin mennyttä vuosikymmentä. Olen saanut työskennellä finanssialalla ja kasvaa finanssialan asiantuntijaksi. Ensimmäinen työtehtäväni oli työskennellä kassapalveluissa mistä siirryin verkko-ja puhelinpalvelun töiden pariin. Muutamien vuosien jälkeen sain mahdollisuuden lähteä kasvattamaan osaamistani rahoitusten parissa ja myöhemmin olen saanut myös kehittää itseäni erilaisissa markkinoinnin tehtävissä. Tehtäväni on ollut huolehtia, että asiakkaalla on kaikki palvelut käytössään, jotka hänen elämäntilanteeseensa parhaiten soveltuvat. Autan asiakasta parhaani mukaan löytämään ratkaisun hänen tarpeisiin. Työnantajani on kasvattanut minusta finanssialan asiantuntijan ja siitä saan olla erittäin kiitollinen.
Kohti haavetta
Mikään muu ei ole yhtä pysyvää kuin muutos (Heraikleitos). Tämän oivalsin muutama vuosi sitten, kun hakeuduin suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) SAMKiin. Opiskelu avartaa ja antaa uudenlaisia näkökulmia kehittää itseään. Mielestäni en ole koskaan valmis ja aina voi oppia jotakin uutta. Sain YAMK-tutkinnon päätökseen muutama vuosi sitten, mutta halusin jatkaa edelleen opintoja, lähteä suuntaamaan kohti haavettani. Minulla on aina ollut salainen haave toimia opettajan tehtävissä, mutta mielestäni se edellyttää syvällistä osaamista, jotta voisin ohjata opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen koen omaavani asiantuntemusta, jota olisi ilo jakaa eteenpäin liiketalouden opiskelijoille.
Ohjaamisharjoittelu AMK-verkko-opintojen parissa
YAMK-tutkinnon jälkeen pääsin suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja Tampereen ammattikorkeakouluun, missä opintoni alkavat nyt olla loppusuoralla. Opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyy ohjaamisharjoittelu, jonka sain suorittaa SAMKin Kuninkaisten kampuksen verkko-opintojen parissa. Tällä hetkellä tuntuu erityisen hyvältä, tuntuu kuin ympyrä sulkeutuisi. Olen aloittanut opintoni Kuninkaisten kampuksella ja nyt saan itse toimia samassa oppilaitoksessa opettajaharjoittelijana. Olen kiitollinen, että sain suorittaa harjoitteluni juuri Kuninkaisten kampuksella, koska koen että Kuninkaisten kampus on aallon harjalla toteuttaessaan verkko-opintokokonaisuuksia opiskelijoille valtakunnallisesti. Teknologia kehittyy ja nyky-yhteiskunnassa puhutaan paljon uudistuvasta opettajuudesta ja yksilöllisistä sekä henkilökohtaisista opintopoluista. Näitä kaikkia toteutetaan Kuninkaisten kampuksella. Olen kiitollinen myös siitä, että ohjaava opettajani Leena Sääski otti minut avosylin vastaan ja perehdytti minut opettajan työhön ammattikorkeakoulussa. Aikuisopiskelijat ovat innostuneita opiskelemaan ja se jos jokin mielestäni haastaa myös itseäni pysymään aallon harjalla ja kehittää itseäni entisestään. Koskaan ei saisi juurtua, aina pitäisi olla kiinnostunut kehittämään itseään, jotta pysyy mukana tulevaisuuden työelämässä.
Ohjaava opettaja, lehtori Leena Sääski:
Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä osaksi ohjausyhteistyötä, kun minulta kysyttiin halukkuuttani ohjata opettajaharjoittelijaa. Kampuksemme on ns. digitaalinen kampus, jossa kaikki tradenomikoulutuksen opetus tapahtuu verkon kautta niin, että opiskelijamme opiskelevat etänä ajasta ja paikasta riippumatta, ja osa jopa ulkomailta käsin.
Tästä alkoi puolen vuoden mittainen opettajaharjoitteluyhteistyö Sanna Rajalan kanssa. Sanna on valmistunut tradenomiksi Kuninkaisten kampuksella silloin, kun Huittisissa opiskeltiin liiketaloutta vielä päiväopiskeluna.
Kokonaisvaltaista opintojakson suunnittelua ja toteutusta
Oli mieluisaa päästä ohjaamaan alumnimme Sannan opettajaharjoittelua. Sanna suunnitteli ja toteutti opintojakson Asiantuntijapalvelujen myyntityö, 5 op, ohjauksessani. Tradenomikoulutuksen ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi Sannalla on vankka rahoitusalan työkokemus, joten hänen työelämälähtöinen osaamisensa pääsi oikeuksiinsa opintojakson suunnittelussa. Sanna kartoitti muun muassa uusia ajankohtaisia lähteitä, materiaaleja, kirjallisuutta. SAMKin kirjastosta Elina Laineenoja oli Sannalle suurena apuna materiaalivinkkien antajana. Sanna laati tehtäviä, joissa opiskelijat pääsivät analysoimaan omaa tietoaan ja uutta osaamistaan asiantuntijapalveluista sekä myyntityöstä. Aika monella opiskelijalla ennakkokäsitykset myynnistä ja markkinoinnista muuttuivat myönteisemmäksi opintojakson kuluessa.
Sanna sai varsin vapaat kädet suunnitella ja jalostaa opintojaksototeutusta. Sanna kyllä kuunteli herkällä korvalla ohjaavan opettajan näkemyksiä, vaikka hänellä olikin omat selkeät ideat ja toimintasuunnitelmat. Sanna on taitava antamaan palautetta opiskelijoiden vastauksiin ja tehtäviin. Hänellä on kannustava, ohjaava ja opiskelijalähtöinen palautteenantotapa. Vähän heikommastakin vastauksesta hän pystyy hienosti antamaan myönteistä, mutta kehittävää palautetta. Tämä on jalo taito.
Uusia raikkaita ja inspiroivia näkemyksiä
Sannan kanssa on ollut miellyttävää ja inspiroivaa tehdä yhteistyötä. Hän on selkeäsanainen ja suora, joten hänen kanssaan on ollut äärimmäisen helppo tulla toimeen työkaverina. Olen kokenut Sannan enemmänkin työkaveriksi kuin opettajaharjoittelija – opettaja -suhteeksi. Sannalla on ollut raikkaita ja inspiroivia näkemyksiä, jotka ovat piristäneet ja elävöittäneet myös omaa työtäni. Työskentely Sannan kanssa on tuonut toivottua ja mukavaa säpinää sekä uutta pontta myös itselleni tähän kevääseen.
Opiskelijoiden palautetta Sannan harjoittelusta
”Innostava ote opettamiseen, iloista työskentelyä ja selväsanainen työskentely. Kiitos, ilo seurata opetusta!”
”Mielestäni kurssi oli mukavasti koostettu. Näinä vaikeina aikoina (koronakevät) on erittäin hankalaa keskittyä tehtäviin ja pysyä aikataulussa, joten yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi nostan tehtävien selkeän rakenteen ja esillepanon.”
”Luennot olivat mukavaa ja selkeää kuunneltavaa. Positiivista on mielestäni myös, että tuodaan materiaaleihin aiheeseen liittyviä podcasteja. Ne ovat nykyaikaisia ja niitä on helppo kuunnella.”
”Tämä opintojaksototeutus oli hieman ns. freesatumpi kokonaisuus.”
”Mielestäni Sannan tuottama materiaali oli hyvin tehtyä ja laadukasta.”
Sanna sai opiskelijoilta myös rakentavaa ja kehittävää palautetta, josta on varmasti apua hänelle myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Lehtori Leena Sääski
Opettajaharjoittelija Sanna Rajala
Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten digikampuksella aloitti syksyllä 2019 opintonsa ensimmäinen ulosoton henkilöstöstä koostuva opiskelijaryhmä. Opiskelut alkoivat avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) opintoina.
Ensimmäisen vuoden opinnot ovat koostuneet osittain kaikille tradenomiopiskelijoille yhteisistä perusopinnoista ja osittain oikeustradenomiksi tähtääville tarkoitetuista juridiikan ammattiopinnoista. On opiskeltu esimerkiksi matematiikan perustyökaluja ja projektihallinnan perusteita, IT-oikeutta, yhtiöoikeutta, työ- ja virkamiesoikeutta, luotto-oikeutta ja ulosotto-oikeutta. Maria Leimu ja Minna Levanoja olivat syksyllä opintonsa aloittaneiden joukossa ja kertoivat ajatuksistaan ja kokemuksistaan kuluneen opiskeluvuoden varrelta.
Minna Levanoja ja Maria Leimu aloittivat syksyllä 2019 avoimen AMKin verkko-opintonsa ulosoton henkilöstöstä koostuvassa opiskelijaryhmässä .
Taustastaan kertoessaan Minna totesi työskentelyhistoriansa ulosotossa olevan vielä aika lyhyt: hän on vasta kolmen vuoden ajan työskennellyt Pohjois-Karjalan ulosottovirastossa. Tällä hetkellä Minna on realisointisihteerin määräaikaisessa virkasuhteessa. Hänen aiemmat opintonsa ovat eri alalta, joten se oli yksi syy opiskelun aloittamiseen. Maria sitä vastoin on ollut ulosotossa töissä Helsingissä jo vuodesta 1982 ja on erilaisten tehtävien kautta päätynyt ulosottomieheksi. Ulosottolaitoksen organisaatiouudistuksen myötä pätevyysvaatimukset ovat muuttumassa ja edellyttävät jatkossa tähän tehtävään korkeakoulututkintoa, tämä motivoi Mariaa hakeutumaan tradenomiopintoihin SAMKiin.
Tärkeää opintojen etenemisen kannalta on opiskelun aikatauluttaminen
Opiskelun alkaessa kummallakaan ei ollut kovin selvää käsitystä siitä, mihin he olivat ryhtymässä. Suurin yllätys molemmille oli se, kuinka paljon opiskelu vie aikaa. Oma ajankäyttö on pitänyt miettiä uudelleen, koska työn ja opiskelun lisäksi ei aikaa enää juuri muuhun jää. Minna kertoi luopuneensa osasta harrastuksiaan, mutta ei silti tätä harmitellut, niihin ehtii kyllä palaamaan myöhemminkin. Ulosoton henkilöstön opinnot on suureksi osaksi valmiiksi aikataulutettu, ja aikataulu on tiivis. Opinnot suoritetaan omalla ajalla, joten tiedon hankkiminen ja tehtävien tekeminen on edellyttänyt tiivistä istumista tietokoneen ääressä monena arki-iltana ja viikonloppuisin. Sekä Minna että Maria pitivät oman opiskelun aikatauluttamista ehdottoman tärkeänä asiana opiskeluissa menestymisen kannalta. Opintojakson alkaessa tehtävänannot on luettava tarkasti ja suunniteltava minä ajankohtana tehtäviin paneutuu.
Ryhmätöillä tärkeä rooli verkostoitumisessa ja vuorovaikutuksessa
Ehdoton edellytys sekä Marian että Minnan osalta opiskelun aloittamiselle oli se, että opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa. Verkko-opinnotkaan eivät silti ole yksinäistä puuhaa, niissäkin on vuorovaikutusta sekä opettajien että muiden opiskelijoiden kanssa. Minna kertoi ryhmätyöskentelyn verkossa tuntuneen aluksi vähän kankealta, mutta nyt se on hänen mielestään ihan huippua! Ryhmätöiden kautta Minna on myös verkostoitunut ja tutustunut muissa virastossa työskenteleviin kollegoihin ja myös muilta aloilta tulleisiin opiskelijoihin ja pitääkin nyt ryhmätöitä tärkeänä osana opintoja. Myös Maria kokee vuorovaikutuksen verkossa toimineen erittäin hyvin ja ajatustenvaihto muiden kanssa on ollut opiskelun rikkaus. Maria on lisäksi saanut tukea ja keskustelukumppaneita myös työkavereistaan, joista useampikin opiskelee samoja opintoja.
Ole aktiivinen
Maria katsoi verkko-opintojen edellyttävän opiskelijalta aktiivisuutta: ei kannata odottaa joka asiaan valmiita vastauksia, vaan on itse tarvittaessa kysyttävä, jos tehtävänannoissa tai muussa ohjeistuksessa on epäselvyyksiä. Kehittämiskohteista kysyttäessä molemmat toivoivat lisää henkilökohtaista palautetta opettajilta.
Minna oli tyytyväinen siihen, ettei heti opintojen alussa tulleen alkujärkytyksen jälkeen ”heittänyt pyyhettä kehään”, vaan jatkoi opintoja sitkeästi. Opiskelutaidot ovat parantuneet opintojen edetessä ja opiskeluaika tuntuu kuluneen todella nopeasti. Maria näkee esimiestaustansa auttaneen opinnoissa, se auttaa sekä uskaltamaan, esiintymään että kysymään tarvittaessa. Ei haittaa, vaikka mokaisi – ei opiskelukaan ole niin vakavaa. Molemmat kokivat ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojensa, elämänkokemuksensa ja työkokemuksena olleen hyödyksi opinnoissa.
Polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi
Keskeisimpinä oppiminaan asioina ensimmäisen vuoden aikana sekä Maria että Minna pitivät eri oikeudenaloihin tutustumista sekä erityisesti ajantasaisen ja luotettavan tiedon hakemisen ja soveltamisen taitoja. Myös asiatekstin kirjoittaminen lähdemerkintöineen sekä lähdekritiikki on tullut tutuksi. Ja tärkeä oppi on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta vaan asenne ratkaisee. Molemmat kertoivat hakeutuvansa tutkinto-opiskelijaksi kuluvan kevään aikana, joten heidän tähtäimessään on korkeakoulututkinto. Maria kertoi tavoittelevansa hyviä arvosanojakin, mutta ei silti suostu ottamaan stressiä opinnoista. Minna taas ei niinkään kerro antavansa painoa arvosanoille, vaan on sitä mieltä, että ylipäätään tutkinnon suorittaminen työn ohessa on upea saavutus.
Uusi ulosoton henkilöstöstä koostuva opiskelijaryhmä on aloittamassa opintonsa tulevana syksynä. Marian ehdotuksesta sovittiin haastattelun lopuksi, että he Minnan kanssa tulevat uuden ryhmän orientaatiopäivään kertomaan kokemuksistaan ja antamaan vinkkejä uusille opiskelijoille. Vuoden aikana on kokemuksia ja osaamista kertynyt jo sen verran, että niiden jakaminen uusien opiskelijoiden kanssa varmasti osaltaan auttaa tasoittamaan aloittelevien opiskelijoiden opintietä.
SAMKin Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Liiketalouden AMK-opintoihin kuuluu myös harjoittelujakso (30 op). Tradenomiharjoittelu suoritetaan opiskelijoiden opintojen etenemisen mukaan. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija opintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen, taitojen sekä osaamisen soveltamiseen. Tradenomiopiskelija Heli Innala suoritti harjoittelunsa Sastamalan kaupungin elinkeinopalveluissa matkailu- ja tapahtumatuottajan assistenttina.
Työharjoittelupaikassani sain onnekkaasti soveltaa aikaisempaa kuvataiteilijan ammatillista osaamistani toimiessani kulttuurin parissa. Toiveenani on tulevaisuudessa hyödyntää liiketalouden ja kulttuurin tuntemustani sekä suuntautumistani opinnoissa esimiestyöhön, organisaatioiden kehittämiseen ja julkishallintoon toimimalla esimerkiksi kulttuurin järjestötehtävissä tai hallinnollisissa tehtävissä julkisella tai yksityisellä puolella.
Monipuoliset ja mielenkiintoiset työtehtävät
Työtehtäviini kuului matkailun www.visitsastamala.fi -sivuston ylläpito sekä Visit Sastamalan sosiaalisen median Facebook-ryhmän ja Instagram-tilin päivittäminen. Lisäksi perustehtäviin kuului asiakaspalvelua niin paikan päällä kuin puhelimitse ja sähköpostitse. Hoidin myös kaupungin ja Sastamalan oppaiden yhteistä opasvälitystä ja otin vastaan ilmoittautumisia erilaisille kotiseuturetkille, keräsin informaatiota ja koostin materiaalia matkailutuottajille markkinoinnin avuksi. Osan viikkoa työskentelin Sastamalan kaupungin matkailuinfon neuvontapisteessä Suomalaisen Kirjan Museon Pukstaavin tiloissa.
Osallistuin kaupungin matkailun järjestämiin matkailuiltoihin, jossa käytiin läpi kuulumisia eri matkailun toimijoiden kesken. Edustin Sastamalan kaupungin matkailua joissakin tapahtumissa, kuten Vanhan Kirjallisuuden Päivillä, SM-osakilpailu Beach Volley -urheilutapahtumassa, Sastamalan kylämarkkinoilla ja Häijään markkinoilla kaupungin maankäytön kanssa. Kokosin myös kahta opasta sastamalalaisille: popup-ravintolan perustamisopasta sekä tapahtumajärjestäjän opasta.
Työtehtäväni olivat hyvin vaihtelevia. Kuljin kuvaamassa eri kohteita kaupungilla matkailun kuvapankkiin ja sain olla mukana suunnittelemassa radiomainoksia. Keskustelin myös iltatorimyyjien kanssa torimyynnin yhteisestä markkinoinnista. Erittäin mielenkiintoinen työpäivä oli toimia Visit Tampereen valokuvaajan assistenttina, kun hän kiersi Sastamalan eri kohteissa kuvaamassa markkinointikuvia. Suunnittelin ja päivitin kuvausaikatauluja. Olin myös mukana tapahtumasuunnittelussa sekä pääsin mukaan osallistumaan infonäyttöjärjestelmän käyttökoulutukseen.
Suunnittelin ja toteutin omatoimisesti matkailutuottajan ideoiman kesäbingo-kilpailun. Bingossa oli tarkoitus herättää leikkimielisesti paikallisia ja matkailijoita käymään kesän aikana Sastamalan eri kohteissa ja keräämään kohteista viiden suora. Bingolapun palauttaneiden kesken arvottiin kohteiden lahjoittamia palkintoja. Bingolapun ulkoasun ideana oli olla luonnosmainen ja käsintehty. Tässä sain toteuttaa kuvataiteilijan osaamistani piirtämällä kuvituksen kotiseutuhenkisesti.
Teoriasta käytäntöön
Opiskelemani liiketalouden opinnot ovat luoneet minulle hyvän yleisperustan ja tietotaidon, jota pääsin hyödyntämään työharjoittelussa. Markkinoinnin ja visuaalisen yhteneväisyyden merkitys on suuri luodessa kaupungista elinvoimaista ja luokseen kutsuvaa imagoa sekä brändiä, ja se läpileikkaa kaikki kaupungin osa-alueet matkailukohteista maankäyttöön ja ihan työpaikkailmoituksiin saakka. Mielenkiintoista oli päästä näkemään, miten eri keinoin voidaan nykypäivänä markkinoida; perinteisten lehti- ja radiomainosten lisäksi sosiaalisessa mediassa sekä digitaalisessa mainonnassa on valtava potentiaali, kun sen osaa valjastaa ja kohdentaa oikein.
Olen valmistumassa liiketalouden tradenomiksi tänä keväänä 2020, ja parhaillaan työstän opinnäytetyötäni, joka käsittelee kulttuuritapahtumien yrityskumppanuuksia. Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Pirkanmaan Festivaalit ry (Pirfest), ja opinnäytetyössäni selvitän Pirfestin jäsenfestivaalien käytössä olevia yritysyhteistyön muotoja. Tavoitteenani on selvittää ongelmakohtia ja koota ideoita yritysyhteistyön kehittämiseen tutkimuskyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen.
Kirjoittaja on liiketalouden monimuoto-opiskelija, kuvataitelija Heli Innala. Heli on valmistunut vuonna 1994 Imatran taideoppilaitoksesta kuvataiteilijaksi. Jatko-opintoina Heli on suorittanut kuvataiteilijan AMK-tutkinnon vuonna 2004, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot 2001 ja kuvataiteilijan www-portfolio-erikoistumisopinnot vuonna 2006. Ammatilliseksi opettajaksi hän valmistui vuonna 2011.
Helin töitä. Vas. Höyryää (öljyväri mdf-levylle, 2013, 55 x 84 cm) ja oik. Kylmä aamu (öljyväri ja akryyliväri mdf-levylle, 2014, 69,5 x 88 cm).
Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella voi suorittaa liiketalouden AMK-tutkinnon 100% verkkototeutuksena, työn ohessa. Liiketalouden verkko-opinnoissa Huittisissa saavutat opintojesi aikana laajan tietämyksen liiketalouden keskeisten osa-alueiden lisäksi julkishallinnosta, rahoitusalasta, yritysjuridiikasta tai esimiestyöstä ja organisaation kehittämisestä. Hakuaika 18.3.-1.4.2020. Lisätietoja SAMKin sivuilta.
Tamperelainen Heli Salpakoski valitsi SAMKin liiketalouden monimuoto-opinnot, koska Huittisissa tradenomitutkinto on mahdollista suorittaa käytännössä kokonaan verkossa. Myös valintakoe tehdään verkossa, 5 opintopisteen valintakurssina.
Heli Salpakosken mielestä on tärkeää, että opiskelu työn ohessa on sujuvaa ja vaivatonta.
Helille jäi syksyn 2018 valintakurssista erittäin hyvät tunnelmat vaikka aihe, sopimusoikeus, ei ollut hänelle ennestään tuttu.
– Kurssi oli monipuolinen ja vaativa, mutta mielestäni se valmisteli paremmin myös hakijoita itse opiskeluun. Itselle helpoimpia olivat monivalintatehtävät. Hieman hankalampaa puolestaan oli aktivoida omat kirjoittajan taidot ja kirjoittaa monisivuista essee-tehtävää. Lähdeviittaukset olivat myös aiheuttaa hieman harmaita hiuksia, mutta onneksi niihin oli erittäin selkeät ja hyvät ohjeet.
Helin mielestä oppimateriaalien hankintaan oli hyvät ohjeet Moodle-pohjassa ja tarvittaessa apua sai SAMKin kirjastopalveluilta. Valintakurssin aikana hän seurasi aktiivisesti keskustelupalstaa, jossa opettajat vastasivat hakijoiden kysymyksiin.
Aikataulutus auttaa keskittymään itse suoritukseen
Valintakurssiin voi osallistua mistä tahansa, vaikkapa ulkomailta käsin. Tarvitset vain tietokoneen ja nettiyhteyden. Ajankäytön voit itse suunnitella, joten tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Helin mielestä kurssi toimi teknisesti hyvin, eikä hänellä ollut suurempia teknisiä haasteita.
– Alussa minulla oli ongelmia tunnuksen kanssa, ja olin siitä yhteyksissä SAMKin HelpDeskiin. Yhteystiedot olivat helposti saatavilla ja apua sai hyvin. Koska tilanne oli itselleni täysin uusi, koin kurssin aikataulutuksen kanssa hieman haasteita. Mielestäni aloitin kurssin hyvissä ajoin, mutta loppua kohti meinasi silti tulla kiire.
Heli antaakin vinkiksi tehtävien aikataulutuksen omaan kalenteriin sopivaksi.
– Tehtävien tekeminen kannattaa aloittaa heti, kun valintakurssi aukeaa. Silloin ehdit viimeistellä tehtävät huolella, eikä tule liian kiire. Hyvällä aikataulutuksella pystyt parhaimmassa tapauksessa välttämään kaiken ylimääräisen stressin ja pystyt keskittymään itse suoritukseen.
Valintakurssista hyötyy myös jatkossa
Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat kurssilla suoritetun opintojakson ja arvosanan tradenomitutkintoonsa. Muut kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän. Kurssin teema vaihtuu vuosittain. Valintakurssin aikana tehdystä työstä ja käytetystä ajasta on hyötyä, vaikka opiskelupaikka ei heti avautuisikaan. Jos hakijan pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin opiskelupaikkaa avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kautta.
SAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt vuosittain järjestettävässä Osaaja-opinnäytetyökilpailussa. Kesäkuun publiikin eli valmistujaisjuhlan yhteydessä palkittiin vuoden 2018 aikana valmistuneita opinnäytetyötä. Kilpailutöitä oli kaikkiaan 120.
Liiketoiminnan ja kulttuurin sarjassa kunniamaininnan sai Kuninkaisten kampukselta, Huittisista valmistunut Nina Laurila. Ninan aiheena oli Rekisteröidyn tavaramerkin oikea käyttö. Ohjaajana toimi Simo Saarikko.
Nina tutki työssään rekisteröidyn tavaramerkin oikeaa käyttöä tavaramerkin haltijan näkökulmasta ja selvitti mitkä ovat tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset, mitkä ovat yleisimmät syyt tavaramerkin degeneroitumiselle ja millä tavoin degeneroitumisen voi estää.
Ninan työ on lainattavissa Kuninkaisten kampuksen kirjastosta.
Helin töitä. Vas. Höyryää (öljyväri mdf-levylle, 2013, 55 x 84 cm) ja oik. Kylmä aamu (öljyväri ja akryyliväri mdf-levylle, 2014, 69,5 x 88 cm).
Aikuisopiskelu ja tradenomitutkinto verkossa 